keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Tinder deittailua

Kevät on alkanut kohdallani hieman ankeasti. Muutamia Tinder deittejä ja Elinaa lukuunottamatta kovin hiljaista ollut. Ei tässä nyt hirveänä ole homman eteen tehtykkään mutta välillä tuntuu että naisen hankinta vaatii kohtuuttoman paljon työtä, vaikka pk seutu tuntuu olevan lähes täynnä sinkkuja niin vakavan tutustumisen aloittaminen tuntuu tällä hetkellä melko vaikealta, ei tietenkään ikinä mahdottomalta. Mitä pitäisi tehdä että tilanne muuttuu? Paljon paljon alotteita, mutta toisaalta, voittaako lotossa varmemmin jos pelaa enemmän? Tämä ei ehkä deittailussa pidä paikkaansa, pitäisikö ottaa pieni huili hommaan ja keskittyä harrastuksiin yms enemmän ja satunnaisiin säätöilyyn? Muutamia Tinder deittejä vielä sovittu, katsotaan miten käy ;)

lauantai 3. toukokuuta 2014

Räntää naamalle.

Onnellisuus on mielentila, joskus sen saa aikaan itsestään. Joskus siihen auttaa joku toinen. Viime kerralla kerroin Elinasta, jonka tapasin. Vaikka kuten arvata saattaa niin homma meni puihin ja hetken jopa harmitti. Kun tapaat mukavan naisen jonka kanssa jutut menee yksiin (tai ainakin sinusta siltä tuntuu) ja päälle vähän säpinääkin, voi olla hetken aikaa tyytyväinen tilanteeseen ja jopa elätellä toiveita jatkosta. En oikeastaan itsekkään tiedä mikä meni vikaan, enkä aio vastausta udella. Lopputulos ratkaisee, ei syyt. Välillä paistaa aurinko ja välillä räntää naamaa. Tällä kertaa tuli räntää, hyvin pian. On kuitenkin hienoa että joku sai vihdoin kunnolla perhosia vatsaan ja isosti. Deittailen aika paljon naisia ja välillä onkin hieman turhauttavaa kun en pääse tai halua päästä alkua pitemmälle, en päässyt Elinankaan tapauksessa ensitreffejä pitemmälle. Kuitenkin huomaan asenteeni deittailuun parantuneen, ennen riitti että oli "jotain sutinaa", nyt haetaan määrätietoisesti pidempiaikaista tapausta, ehkä välillä liiankin määrätietoisesti. Onko reilua arvioida toinen ensitreffien perusteella ja jättää sitten homma sikseen? Joskus liika yrittäminen voi iskeä itseään vastaan, siksi päätinkin vähän pienentää deittaus-frekvenssiä. Tapasin muuten Elinankin jälkeen upean naisen jonka kanssa juttu ei oikeen luistanut, hyviä mahdollisuuksia kaikki. Elämässä ja muutenkin on hyvä muista aina ottamatta asioita liian vakavasti, ojaan on helppo ajaa mutta välillä vaikea on päästä ylös.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kevättä rinnassa.

Viime viikot ovat olleet minulle erittäin kiireisiä niin siviilin, deittailun kuin töidenkin osalta. Asensin vihdoin kännykkääni Tinder deittaisovelluksen. Suosittelen viikon käytön jälkeen sovelluksen asentamista jokaiselle sinkkuihmiselle. Olen mielestäni keskivertoisen suomalaismiehen näköinen, parilla suhteellisen huonolla facebook kuvalla. On erittäin yllättävää että Tinderissä myös naiset ottavat aktiisesti yhteyttä toisin kuin nettideitti-saiteilla jossa miehet tekevät 99 % alotteista. Tämä on mielestäni erittäin tervetullutta vaihtelua. Suosittelen kuitenkin isoa varautuneisuutta kyseiseen ohjelmaan, joku joskus kuvailikin Tinderiä deittailun pikaruuaksi ja sitä se todellakin on. Uskon että Tinder on parhaimmillaan seksiseuran hakuun sinkkujen parhaimmistolle. Tottakai se on hyvä kanava tavata ihmisiä jota ei muuten tapaisi, mutta parien Tinder-deittien jälkeen saldo on turhan kuiva (toisaalta ei eroa muistakaan treffeistä keskimäärin).

Sinkkuna oleminen on välillä rankkaa puuhaa, varsinkin ihmisten deittailu syö paljon aikaa ja rahaa. Eikä asiaa auta se että tulokset ovat olleet toistaiseksi tosi laihoja, ainakin eiliseen asti. Olen kirjoitellut noin 1,5kk yhden kivan oloisen naisen kanssa nettideittisivustolla, itse en kovin pitkistä kirjoitusajoista välitä. Mielummin yritän järkkää näkemisen suhteellisen nopeasti joka saattaa monen naisen makuun tuntua tosi painostavalta. Valitettavasti olen reissailut ja työvuoromme kyseisen naisen kanssa ovat menneet ristiin. Päätimme kuitenkin nähdä eilen. Yleensä lähden ekoille treffeille erittäin avoimin mielin ilman odotuksia, nyt kuitenkin tuntui jo pientä poltetta ennen näkemistäkin. Nainen, olkoon nimeltään vaikka Elina näytti jopa kauniimmalta luonnossa mikä on tietty aina positiivinen juttu. Menimme suoraan terassille juomaan muutaman josta päädyimme läheiseen yökerhoon. Joskus tuntuu siltä että sinkkuna oleminen on jatkuvaa tyhjien arpojen raaputtamista mutta nyt tuntui että päävoitto on osunut. Oikeastaan tuntuu ettei ensimmäiset treffit voi edes paremmin mennä, jatkostakin on sovittu. Katsotaan miten käy...

torstai 10. huhtikuuta 2014

Summa summarum 2013 nettitreffailuista.

Nettitreffailun tilastoja 2013, tavallinen suomalainen mies semihuonolla profiilikuvalla pärjää näin:

Aloitetut keskustelut 83
Vastaukset avausviesteihin 10 (osa pitkiä, osa tyyliin yhden lauseen kysymys)
Naisten avaukset 3
Tavattu naisia jotka avanneet keskustelun 0 (osa tyyliin mainoksii yms)
Tavattuja naisia, itse keskustelun avaajana 4
"Sivuosumia" 4
Parisuhde-mahdollisuus 1

Prosentteina:

12 % vastaa viesteihini
4,8 % naisista on valmiina tositoimiin
1,2 % naisista on valmiina parisuhteeseen


Koska oikean maailman treffailuista en pidä kirjaa niin vaikea verrata, onnekseni olen treffaillut enemmän ihmisiä "oikeasta elämästä". Nettideittailustakaan en pidä sinällään kirjaa, mutta aikasemmat viestiketjut on helppo selata läpi.

Otanta on erittäin pieni, mutta jos näin humoristisesti voisi tilastoistani vetää jonkin verran johtopäätöksiä :) Eli naiset avaavat 30 kertaa vähemmän keskusteluja kuin miehet, mutta ne jotka avaavat yleensä eivät ole kovin mielenkiintoa herättäviä, mikä se tasa-arvo olikaan? :) Tänään sain viestin kohtuullisen ylipainoiselta naiselta joka etsii erittäin urheilullista miestä, personal traineriksi?

Toisaalta naiset jotka vastaavat niin lähes joka toiselta on odotettavissa lämpöä ja joka kymmeneltä ehdotus suhteeseen? Onko naisen kiinnostus oikeasti vaikeampi herättää netissä kuin "oikeassa elämässä" ? Vai onko kirjoitustaidoissani vielä vähän hiomista? Tämä herätti minussa sen verran kokeilun halua että päätän kirjoittaa 30 seuraavalle naiselle vähintään 4 kappaleen tekstin joissa kaikissa vähintään 6 riviä, tsekkaan tekstin vielä ajatuksen kanssa kirjoituksen jälkeen. Hirveä urakka, mutta jonkun se on tehtävä. :)






keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

No news is good news, or?

Päivittelin blogiani melko usein kun aloitin sen, nyt tuli pieni paussi. Miksi?

En löytänyt vielä kumppania taikka edes potentiaalista ehdokasta. Kuitenkin on ollut "siviilissä" vähän kiireisempää kuin yleensä. Kyllä, haluaisin sanoa että länsirintamalta ei mitään uutta. Mutta jopa tälläiselle
keskivertokaverille, tuntuu sattuvan paljon. Asenne ratkaisee, vai ratkaiseeko? En koe että hampain ja kynsin etsin parisuhdetta, vaikka niinkin saatan tehä. Olen kuitenkin melko aktiivinen kaveri naisrintamalla, mutta toisaalta silmät auki on hyvä liikkua.

Suosittelen muillekkin, monikohan suomalainen mies tuskistelee sinkkuuttaan olemaan tekemättä asialle käytännössä yhtään mitään? On parempi olla epäonnistuja kuin olla yrittämättä. Epäonnistuminen ei tarkoita sitä että epätoivoisesti yrität iskeä kaikkia naisia, vaan se että käyttää potentiaaliset tilanteet hyväkseen, tylyjä pakkeja en ole oikeastaan saanut pitkään aikaan koska pakitkin voi hoitaa tyylillä.


Treffisatoa:

Sain kivan oloiselta naiselta kutsun kotiin, virhe? Koska aikataulut sattuivat kusemaan niin pääsin kovin myöhään perille, vihjasin hienovaraisesti että voitaisiin ehkä myöhemminkin nähdä. Vihje ei mennyt perille. Koska elämässäni olen huomannut naisten ailahtelevaisuuden niin päätin (taas) toimia. Ei varmaan tarvi enempää kertoa, mitä tapahtui ja mitä ei. Parin tunnin päästä nainen sai kaveriltaan kutsun ulos, nainen pyysi minua mukaan. En jaksanut tai oikeastaan edes halunnut lähteä, päätin kuitenkin olla vastustelematta naisen intoa, kun selvästi näin ettei sillä olisi ollut mitään muuta kuin negatiivista vaikutusta. Semisti jopa loukkaannuin, olisin ottanut mieluummin aamukahvit. Tämä tietty olisi inhimilliseen aikaan ja humalatilaan ollut ihan kelpo muuvi naiselta, mutta ei tässä tapauksessa.



Kesä lähestyy ja lupaan lukijoilleni aktiivista bloggausta, kesällä nimittäin eniten sattuu ja tapahtuu :)




P.S Kiitos Loppukiri bloggaaja maininnasta, toivoa on mutta ripaus onnea puuttuu.




tiistai 25. maaliskuuta 2014

Öiset deitit

Poikamiehen viikonloput, toivoa täynnä. Päätin tällä kertaa priorisoida harrastukset sosiaalisia kännejä korkeammalle. Perjantaina sain kummallisen yhteydenoton naiselta kello 2:30, hän halusi nähdä. Tilanne oli jotenkin outo ja jopa epämiellyttävä, rohkea kuitenkin rokan syö. Kävin tämän naisen kanssa joskus yhdellä ja jatko hukkui sekaviin aikatauluihin (lue dumppaukseen). Ehkä itseään tarpeeksi kunnioittava sinkkumies olisi jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Naiset ovat kummallisia humalassa, ja joskus tuntuu että kotiin pääseminen on helpompaa kuin kahville lähteminen. Mikä teitä naisia vaivaa? Yleistän. Mitään kertomisen arvoista ei tapahtunut, noh kyllä hyvä viini ja iltapala kelpaa. Öiset deitit loppuivat kun loikoilimme sängyssä, nainen sammui, minä lähdin.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Ne väärät naiset.


Aktiiviset sinkut tapaavat paljon ihmisiä, olen itse huomannut käyttäväni paljon aikaa todellakin vääriin naisiin. Miksi? Ihmisillä on tapana ajatella monesti asiat liian toiveikkaana unohtaen kylmät faktat. Tässä minun listani vääristä naisista.



Tuuliviirit
Tuuliviirien deittaaminen on erittäin ärsyttävää. Välillä tullaan kipeeksi ennen deittejä ja välillä tulee yllättävä perhemeno. Periaatteessa tuuliviirin tapaamis ja viestittely innokkuus on satunnaista. Joskus on vaikea erottaa oikeat syyt vääristä. Periaatteessa sinut on jo lempattu mutta satunnaisesti tuuliviirit saattavat ottaa yhteyttä kun kaipaavat seuraa ja huomiota, tämä tekee hommasta erittäin vaikean. Pakkien saaminen on helppoa mutta joskus naisten logiikkaa deittailussa eivät varmaan naiset itsekkään ymmärrä.  Hyvänä nyrkkisääntönä on että jossei homma lähde rullaamaan alusta asti hyvin, ei se lähde ollenkaan. Maailmassa on miljardeja naisia, miksi haluaisin käyttää aikani erittäin epäselvään tapaukseen? Arvostan yhä enemmän suorapuheisia naisia jotka sanoo suoraan ettei kiinnosta ja pyrin itsekin olemaan mahdollisimman suora kohteliaalla tavalla.


Yhden illan jutut
Vaikka yhden illan jutuissa ei sinällään mitään pahaa ole, olen huomannut että harva yhden illan juttu on ollut alku millekkään pidemmälle. Vaikka yhden illan hoidot tarjoavatkin ihan kivaa piristystä arkeen niin ei niistä paljon kerrottavaa jää jälkipolville. Saatan olla hieman vanhanaikainen, mutta yleensä hyvät asiat tulee hitaasti. Arvostan loppupeleissä enemmän sitä että nainen antaa puhelinnumeron kuin näyttää makuuhuoneensa.


Tarrautujat
Kolmannet treffit takana, ehkä jo sänkyynkin päästy. Nainen alkaa puhua parisuhteesta ja ehdottaa porukoiden yms tapaamista, whaaat? Yli-innokkuus ja asioiden edelle meneminen on aina iso riski ja yleensä turha sellainen. Monet 25-35 vuotiaat naiset ovat jo hieman epätoivoisia kumppanin löytämisessä ja kun joku erittäin sopiva osuu kohdalle alkaa jo pesänrakennus täyttä vauhtia. Valitettavasti tunne ei ole aina molemminpuoleinen . On mielestäni reilua tutustua toiseen hyvin ennen vakiintumista, tätä ei monet naiset ymmärrä ja ajavat itsensä umpikujaan. Kun sanoo toiselle että edetään hitaammin peli on jo menetetty. Vaikka tarrautujat on monesti ihan varteenotettavaa vaimomatskua niin joskus pieni kipinä joka tukahdutetaan heti alkuunsa on erittäin huono lähtökohta.


Fuckbuddy
Joskus deittaillessa tapaa ihmisiä jotka jakavat paljon mielenkiinnon kohteita mutta kuitenkin kipinä puuttuu, kuitenkin homma etenee jonkun verran ja sänkyynkin päädytään. Se missä vaiheessa tietää olevansa ”friend with benefits” on aika hämärissä. Näissä tapauksissa on tärkeää että molemmat tietää pelin hengen. Naisilla on ”ongelmana” liittää seksiin paljon tunnesiteitä, miehille tämä on paljon helpompaa. Fuckbuddyn hankkiminen on erittäin suositeltavaa sinkkumiehille. Monelle miehelle säännöllinen seksi on jo hyvä syy seurustella, mikä on mielestäni erittäin surullista. Vakavan deittailun aloittaessa on hyvä ilmottaa myös panokaverille tilanteesta, jottei ikäviä yllätyksiä tule. Ja on myös moraalisesti arveluttavaa mennä "treffien" jälkeen panokaverille yöksi kun ei vain sattunut häneltä saamaan. Onko sitten oikein että sinulla on joku fyysisiä tarpeita varten? En näe itse tilanteessa mitään väärää kunhan molemmilla on päähän taottuna ettei tästä tule mitään vakavampaa ja nähdään silloin kuin molemmille sopii. Vaikka panokaveri ei sinällään ole väärä ihminen sinkkuvaiheessa en näe mitään korkeampaa päämäärää tilanteessa, toki aina on mahdollisuus että panokaverista muodostuu kumppani tai ainakin hyvä ystävä.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Ajatuksia treffailusta





Deittailu ja ihmisten näkeminen pitäisi olla sinkuilla jatkuva harrastus, mistä sitten niitä naisia/miehiä löytää? Vastaus on että joka paikasta. Salilta, baarin jonosta, baarista, netistä ja kaupasta. Se että pitää silmät auki ja omaa ripauksen rohkeutta on jo puoli voittoa. Ihmisillä on erilaisia tavoitteita, joillekkin se voi olla kumppanin etsintä, toisille seksiseura. Suosittelen etsimään vähän molempia.

Baarit on sinällään ihan jännä paikka, muuttujia on monia, kuten ihmisten määrä, sukupuolijakauma, kännitila ja seura. Baarissa helpoin paikka tutustua uusiin ihmisiin, nuorempana pidin tanssilattiaa ykköspaikkana hankkia seuraa. Nykyään menen mieluummin juttelemaan baaritiskillä olevalle neitokaiselle taikka kävelen suoraan mieluiten kahden hengen naisporukan pöytään. Miksi? Yleensä tanssilattialla on vaikea kommunikoida enkä omaa erityisiä tanssitaitoja. Miesten humalaiset lähestymiset tanssilattialla lähinnä herättää myötähäpeää. Loppuillasta tanssilattia lähinnä koostuu miehistä siksi suosittelen baariin lähtöä vähän normaalia aikaisemmin. Miesten perusvirhe jota sattuu minullakin on ottaa liikaa pohjia, humalassa on vaikea kommunikoida ja kännitila paistaa yllättävän hyvin läpi. Optimaalisin tila olisi varmaan lähteä selvinpäin ja juoda baarissa pienet että pääsee sopivaan tunnelmaan. Baarissa tapaan yleensä kysyä naiselta melko nopeaa parisuhde statuksesta, ihan sen takia etten käytä aikaani varattuihin. Toisaalta joskus varattu nainen voi käydä ihan hyvin bileseurasta, riippuu paljon illasta ja fiiliksestä. Suosittelen myös baariin yksin lähtöä mikä voi tuntua monelle vieraalta, yksin tutustuu kaikista helpoiten uusiin ihmisiin. Toisaalta kaveri voi hyvin pitää kohteen kaverille seuraa, monesti kun lähestyt esim kahden naisen porukkaa niin on tärkeää tulla toimeen molemman kanssa, monesti ärsyttävä kaveri voi suolata hyvän tilanteen. Ehkä pahimpana miinuspuolena baareissa on että vaikka satunnaisesti sänkyseuraa löytyy, harvoin sieltä mitään pidempiaikasta löytyy. Itselläni yhden yön juttu ei ole ikinä ollut alku millekkään pidemmälle.

Entäpä sitten nettideittailu? Ennen nettideittailuu pidettiin epätoivoisten ja epäsosiaalisten ihmisten harrastuksena, mutta onko se? Voi olla että joillekkin netti on ainoa kanava uusia ihmisiä, toisaalta se voi toimia hyvin täydentävänä kanavana. Baarissa käyminenkin on välillä rasittavaa ja varsinkin lompakkoa kuluttavaa. Itsellänikin on jonkun verran kokemuksia asiasta, viime kesänä tapasin noin 5 naista netistä. Parhaat treffini olivat ehkä sellaiset jonka jälkeen kumpikaan ei ollut yhteyksissä, molemmat tajusi ettei ole oma juttu. Suurimmassa osassa tapauksissa päädyttiin makkarin puolelle, ei aina ehkä ekana tapaamisella. Monesti olennaista on se että liittyykö tapaamisen alkoholia vai ei. Yleensä kahvittelut yms. on aika neutraaleja joka toimii vähän työhaastattelun tapaan, hyvänä loppuna voi olla halaus taikka se että sovitaan uusi tapaaminen.  Toisilla treffeillä olisikin jo hyvä sitten tapahtua enemmän, itselläni toiset treffit ovat kaikista kriittisimpiä jatkon kannalta.

 Nettideittailussa kannattaa olla monta rautaa tulessa, ei kannate kirjoitella liian kauan netissä vaan sopia tapaaminen mahdollisimman pian. Myös ylipitkät avausviestit on yliarvostettuja, itse en halua kuluttaa turhaa aikaa tuntemattomaan ihmiseen. Kannattaa katsoa toisen profiilista joku yhdistävä tekijä ja avaa sillä eka viesti tyyliin parilla kysymyksellä. Ei kannate lähteä ikinä treffeille ilman kuvan saantia, ja kannattaa huomata että pelkkä naama kuva voi aiheuttaa epämiellyttäviä yllätyksiä. On turha väittää etteikö ulkonäöllä ole väliä, varsinkin miehille on.  
                                                                                                                   
                                                         

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Tuli ja meni viikonloppu

Sinkkumiehelle viikonloppu on kulta aikaa. Valitettavasti oma viikonloppu ei ihan täydellisesti mennyt. Perjantaina päätin jumittaa himassa katsoen leffaa. Lauantaina kävin parin kaverini kanssa baarissa. Kuten arvata saattaa niin baarireissu oli taas vaihteeksi tyhjä arpa. Kuumia sinkkunaisia tuntu olevan liikenteessä mutta kauhea väsy tappoi metsästysvietin, heräsin lauantai aamuna jo seitsemältä. Pari tapausta tuli kuitenkin vastaan.

Nainen #1. Liityin kaverini seuraan, hänellä oli 2 naista vierellä ja päätin avata keskustelun toisen kanssa. Juttu luisti yllättävän hyvin ja pyysin naista tanssimaan. Tämä tuntui jo ihan potentiaaliselta ja kiinnostuneelta, kunnes kysyin häneltä onko hän sinkku. Vastaus oli kielteinen. Olin siis hukannut kallista aikaani varatun naisen kanssa? Kyllä. Toisaalta hyvännäköisen naisen seura on aina tervetullut ja helpolla selvittiin. Tanssin vielä muutaman biisin ja lähdin vessaan.

Nainen #2. Tanssin kaverini kanssa tanssilattialla, tuntui että naisia oli liikenteessä keskivertoa enemmän. Mikä on tietty hyvä juttu. Liityimme kahden naisen rinkiin suht luonnollisesti ja kaveri alkoi reivaamaan tuntematon brutenen kanssa. Kaverini oli hieman humalassa kuten suomalainen mies yleensä, nainen siirtyi nopeasti pois. Jatkoimme matkaa kunnes tunnin päästä tapasimme samat naiset baaritiskillä. Jostain kumman syystä päätin pyytää naisia vielä tanssimaan, en kyllä edes tajua miksi. En ollut hirveän humalassa. Ihme kyllä naiset lähtivät, hetken kuluttua kaverini oli bruneten kanssa tanssimassa lähekkäin, mietin että olen ihan passeli siipimiehen roolin. Hänen ystävänsä blondi jäi yksin ja pidin hänelle seuraa, yllättävän juttu kulki, lähinnä nauroimme kavereillemme jotka olivat hieman sievissä. Kysyin jossain vaiheessa onko hän sinkku, vastaus oli ehkä. Mikä on mielestäni kaikista huonoin vastaus. Käytännössä hän on sinkku mutta joku kiikarissa. Tanssimme melko pitkään ja hivutin käteni hänen alaselkään, hän ei juuri reagoinut suuntaan tai toiseen. Otin häntä hetkeksi kädestä kiinni. Olimme neljän seurueessa jonkun aikaa kunnes naiset lähti "vessaan", selvä feidaus. Miksi? Ei mitään hajua. Nopein arvaus oli kaverini humalatila. Totesimme kaverin kanssa että sulava poistuminen takavasemalle suoritettu. Tilasimme lisää olutta. Loppuillan olin erittäin väsynyt ja taivuttelin kaveriani lähtemään kotiin.

Illan kohokohta oli siis poistuminen ravintolasta ja mäkkisafkat.


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Intro

Netissä on paljon blogeja sinkkuudesta ja pelimiehenä olemisesta. Kuulun itse näistä vain ensimmäiseen kategoriaan. Miten sinkkuudesta pääsee eroon eli toisinsanoen miten se nainen hankitaan? Tässä blogissa on tarkoitus ruotia tulevia epäonnistumisia naisten kanssa.

Olen 27-vuotias "tavallinen suomalainen mies" harrastan liikuntaa ja muita aktiviteettejä. Ulkonäöltä olen aika normaali kuten ruumiin rakenteeltakin. Naisten kanssa onnea on ollut satunnaisesti, yleensä tukevassa humalassa.

Itse olen huomannut että nykyajan naisilla (suurimmalla osalla) on melkoisen korkeat kriteerit miesten kumppanien suhteen, pitäisi olla komea, huomaavainen ja mieluiten rikaskin. Taviksen on vaikea täyttää näitä kriteerejä. Vaikka en mitään missiä etsikkään niin tottakai miehelläkin jotain kriteerejä on, ja pitääkin.


Päivittelen blogia satunnaisesti, yleensä viikonloppujen ja treffien jälkeen.

-"tavis"